Saimaannorpan ruokopesä

Saimaannorpan suojelutyö
Saimaannorppa on yksi harvinaisimmista norppalajeista ja äärimmäisen uhanalainen. Saimaannorppia arvioidaan olevan nykyisin noin 320. Aktiivisen suojelun avulla norppakanta on säilynyt ja kasvanut Saimaalla. Tavoitteena on saavuttaa kanta 400 yksilöön vuonna 2025, jolloin norpalta poistuisi välitön sukupuuton vaara.

Saimaannorpan selviytymiseen vaikuttaa useampi uhka. Kuutit jäävät herkästi kiinni verkkoihin ja hukkuvat. Myös ranta-asutus häiritsee, sillä norpat ovat hyvin herkkiä häiriöille pesimäaikaan. Norppia on vähän ja ne ovat hajallaan. Pienissä populaatioissa geneettinen vaihtelu on vähäistä, mikä voi heikentää kantaa.

Uusin uhka on seurausta ilmastonmuutoksesta. Lumi ja jää ovat elintärkeitä poikasten selviytymiselle, sillä norppa synnyttää poikasensa lumesta rakentamaansa luolamaiseen pesään. Lämmön sulattaessa pesän usea kuutti on jäänyt ilman elintärkeää suojaa talven aikana. Ratkaisuina pesäongelmaan on talkoovoimin kolattu kinoksia pesää varten sekä suunniteltu ja testattu erilaisia keinopesiä.

Keinopesän suunnittelu
Lumen puuttuessa norppa tarvitsee keinopesiä kuuttien selviytymisen varmistamiseksi. Keinopesän tulee kestää ympäristön vaihtelevia olosuhteita, tarjota riittävä tuuli- ja lämpösuoja ja olla sopivan kokoinen norppaemolle ja kuutille. Toivottavaa on, että pesä ei muodostu ongelmaksi ympäristölle. Ratkaistava oli myös, miten pesät voidaan toteuttaa logistisesti järkevällä tavalla eri kohteisiin norppien pesintäalueella.
Elomaticin kuuttitiimi tarttui keinopesän haasteeseen soveltamalla ketterästi TRIZ-ongelmanratkaisu- ja -ideointimenetelmiä ja perehtyi erityisesti siihen, minkälaisilla paikallisilla luonnonresursseilla keinopesä voitaisiin toteuttaa. Eri vaihtoehdoista sopivaksi materiaaliksi valittiin järviruoko, jota voidaan saada rakennettavan pesän läheisyydestä tai se on helposti kuljetettavissa pesäntekopaikalle.

Ruokopesän muoto selkiytyy
Ensimmäiseksi raakaideaksi syntyi pesän toteuttaminen iglumaisena rakenteena. Käytännön testien perusteella osoittautui kuitenkin, että järviruoko kannattaa sitoa jäykiksi lyhteiksi, joista voidaan järkevällä ja nopealla tavalla rakentaa suoria seinä- ja kattorakenteita.

Ruokopesän testaus
Keinopesäkokeilu sai Saimaannorppa Life -hanketta johtavan Metsähallituksen tuen, minkä siivittämänä lähdimme suunnittelemaan ja rakentamaan ensimmäistä koepesää Tuusulajärvelle järviruokojen äärelle tammikuun puolivälissä 2016. Keräsimme kahdessa tunnissa järviruo´oista 36 lyhdettä, jotka sidoimme luontoon hajoavalla sisalnarulla. Siirsimme lyhteet pesän testipaikalle Tuusulajärven Vanhankylänniemen rantaan, jossa lyhyen kokeilu- ja suunnitteluvaiheen jälkeen rakensimme koepesän salmiakinmuotoiseksi ja salvostyyppiseksi rakenteeksi noin puolessa tunnissa.

Pesän tekninen kokeilu on ollut jatkuvassa seurannassa, josta raportoidaan Metsähallitukselle. Keinopesä käytiin tarkastamassa, dokumentoimassa ja valokuvaamassa viikon välein jäiden lähtöön asti. Pesä selviytyi tästä testistä hyvin. Tulosten perusteella metsähallitus haki ELY-keskukselta lupaa toteuttaa ruokopesiä Saimaalla.

Ensimmäiset ruokopesät Saimaalle
Talvella 2016-2017 rakennettiin kaksi keinopesää Haukivedelle Saimaannorpan pesintävesistöön. Toukokuussa 2017 selviää, onko ruokopesissä pesitty. Jännityksellä odotamme miten ruokopesät menestyivät norppien asuntomarkkinoilla.